The barriers in the employment of international students in Vaasa

The Finnish labor market will see a deficiency in the labor force in near future: a gap that could be filled with skilled international talents. However, studies indicate that international degree students trained at Finnish universities, many of whom would like to stay in Finland after graduation, are forced to move out due to employment difficulties. The purpose of this study was to identify barriers that influence the employment of international students in Vaasa and what could be done to overcome these barriers to improve the employment prospects of foreign students. The research was carried out as a qualitative study by interviewing five individuals in Vaasa that fulfilled the status of an international student. The most significant barriers international students in Vaasa experience are related to language and work experience. Cultural barriers appear prominent especially for students coming from outside Europe and cultures far apart from the Finnish culture. Challenges regarding networking and job search skills were also significant for some respondents. Discrimination is proven to hamper employment from students, which can be evaluated to be employers’ unwillingness to recruit foreign students. To overcome these barriers, cooperation between higher education institutions and employers in Vaasa need to be increased. Together they should create a supportive community for the career development of international students. University curriculums need to be altered to serve the needs of international students to support their learning and integration. To alleviate discrimination and overcome the underlying attitudes and lack of receptivity from employers in Vaasa, requires changing attitudes towards hiring international students as well as establishing more practices that include diversity and inclusion whilst also lowering requirements for foreign students. Vaasa needs consider these development practices not only for the sake of international student retention but also to prevent them from relocating to other cities in Finland in the pursuit of better possibilities.The Finnish labor market will see a deficiency in the labor force in near future: a gap that could be filled with skilled international talents. However, studies indicate that international degree students trained at Finnish universities, many of whom would like to stay in Finland after graduation, are forced to move out due to employment difficulties. The purpose of this study was to identify barriers that influence the employment of international students in Vaasa and what could be done to overcome these barriers to improve the employment prospects of foreign students. The research was carried out as a qualitative study by interviewing five individuals in Vaasa that fulfilled the status of an international student. The most significant barriers international students in Vaasa experience are related to language and work experience. Cultural barriers appear prominent especially for students coming from outside Europe and cultures far apart from the Finnish culture. Challenges regarding networking and job search skills were also significant for some respondents. Discrimination is proven to hamper employment from students, which can be evaluated to be employers’ unwillingness to recruit foreign students. To overcome these barriers, cooperation between higher education institutions and employers in Vaasa need to be increased. Together they should create a supportive community for the career development of international students. University curriculums need to be altered to serve the needs of international students to support their learning and integration. To alleviate discrimination and overcome the underlying attitudes and lack of receptivity from employers in Vaasa, requires changing attitudes towards hiring international students as well as establishing more practices that include diversity and inclusion whilst also lowering requirements for foreign students. Vaasa needs consider these development practices not only for the sake of international student retention but also to prevent them from relocating to other cities in Finland in the pursuit of better possibilities

EPSAS-standardien vaikutus leasingrahoituksen käsittelyyn kunnan kirjanpidossa

Tutkielma tarkastelee kunnan leasingjärjestelyiden käsittelyä kirjanpidossa erilaisten normien näkökulmasta. Erityisesti huomio kiinnittyy tulevien EPSAS-standardien vaikutukseen kunnan leasingjärjestelyiden kirjanpidolliseen käsittelyyn. Leasingrahoitus on yksi vaihtoehto kunnan käyttöomaisuuden hankinnan rahoitukseen. Se ei kuitenkaan ole vierasta pääomaa, vaan kyseessä on yleensä pitkäaikainen vuokrasopimus. Leasingrahoitus jaetaan käyttöleasingiin ja rahoitusleasingiin. Rahoitusleasing siirtää leasingsopimuksesta aiheutuneet riskit ja hyödyt pääosin vuokralle ottajalle ja käyttöleasing ei. Tutkimuksella halutaan selvittää, millaisia vaatimuksia valmisteilla olevat EPSAS-standardit näyttäisivät asettavan leasingrahoituksen kirjanpidolle suomalaisissa kunnissa tulevaisuudessa. Lisäksi tarkastellaan, eroaako leasingvastuita koskeva sääntely tulevien EPSAS-standardien ja olemassa olevan sääntelyn välillä. Tutkimuksen tarkoituksena on siis vertailla olemassa olevia normistoja ja tulkita niiden eroavaisuuksia sekä vaikutuksia käytännön kirjanpitoon. Tutkimuksessa käytetään oikeusvertailevaa, sekä lainopillista tutkimusmenetelmää. Tavoitteena on löytää eroja ja normiristiriitoja vertailtavien säädösten väliltä. Kyseessä ei kuitenkaan ole oikeustieteellinen tutkielma. Aineistona on käytetty tutkielman kannalta relevantteja säädöksiä, sekä muuta tulkintaa tukevaa materiaalia. Vertailu tutkielmassa on tehty kunnan hyvän kirjanpitotavan, Suomen kirjanpitolain, IPSAS 13 -standardin, IFRS 16 -standardin, sekä valmisteilla olevan EPSAS-standardin välillä. Vertailua varten EPSAS-standardin sisällöstä on tehty tulkintaa käymällä läpi laajasti standardin valmisteluaineistoa. Standardin valmisteluaineiston mukaan valmisteilla olevan EPSAS-standardin pohjana voitaisiin käyttää vuokrasopimuksia koskevia IPSAS 13 ja IFRS 16 -standardeja. Näin ollen vuokralle ottajan kaikki leasingjärjestelyt, sekä vuokralle antajan rahoitusleasingjärjestelyt tultaisiin tulevaisuudessa kirjaamaan taseeseen omaisuudeksi ja vastuiksi eli kuten leasingjärjestelyillä hankittu hyödyke olisi ostettu tai myyty. Vuokralle antajan käyttöleasingin kirjaamiseen ei tutkielman perusteella ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. EPSAS-standardit ovat kuitenkin vielä valmisteluvaiheessa, joten tutkielmassa tehdään vain päätelmiä, sekä tulkintaa valmisteilla olevien standardien sisällöstä. Standardien valmisteluun, käyttöönottoon ja sisältöön liittyy vielä useita epävarmuuksia. Tutkielmassa vertaillut säädökset ja standardit, sekä niiden mukaiset kirjaustavat eroavat toisistaan. Kunnan hyvä kirjanpitotapa ei salli leasingjärjestelyiden kirjaamista taseeseen lainkaan, kun taas IPSAS- ja IFRS-standardien mukaan rahoitusleasing on kirjattava kuten hyödyke olisi ostettu tai myyty. IFRS-standardin mukaisen kirjaustavan mukaan myös vuokralle ottajan käyttöleasingin kirjataan taseeseen omaisuudeksi ja vastuiksi. Tutkielmassa käytetyt standardit ja säännökset ovat jakautuneet muistuttamaan tasekeskeisempää kirjanpitomallia sekä enemmän tuloslaskelmaa korostavaan mallia. Jos EPSAS-standardit tulisivat käyttöön tutkielman tulkinnan mukaisessa muodossa, toisi se muutoksia niin käytännön kirjanpitoon, kuin kirjanpidon teoreettisiin lähtökohtiin. Suomalaisen kirjanpitotavan voidaan katsoa noudattavan enemmän tuloslaskelmaa korostavaa mallia, kun taas kansainväliset IPSAS- ja IFRS-standardit ovat enemmän tasekeskeisiä. Myöskin valmisteilla olevat EPSAS-standardit näyttäisivät tutkielman perusteella noudattavan kansainvälisten standardien tasekeskeisempää mallia

EPSAS-standardien vaikutus leasingrahoituksen käsittelyyn kunnan kirjanpidossa

Tutkielma tarkastelee kunnan leasingjärjestelyiden käsittelyä kirjanpidossa erilaisten normien näkökulmasta. Erityisesti huomio kiinnittyy tulevien EPSAS-standardien vaikutukseen kunnan leasingjärjestelyiden kirjanpidolliseen käsittelyyn. Leasingrahoitus on yksi vaihtoehto kunnan käyttöomaisuuden hankinnan rahoitukseen. Se ei kuitenkaan ole vierasta pääomaa, vaan kyseessä on yleensä pitkäaikainen vuokrasopimus. Leasingrahoitus jaetaan käyttöleasingiin ja rahoitusleasingiin. Rahoitusleasing siirtää leasingsopimuksesta aiheutuneet riskit ja hyödyt pääosin vuokralle ottajalle ja käyttöleasing ei. Tutkimuksella halutaan selvittää, millaisia vaatimuksia valmisteilla olevat EPSAS-standardit näyttäisivät asettavan leasingrahoituksen kirjanpidolle suomalaisissa kunnissa tulevaisuudessa. Lisäksi tarkastellaan, eroaako leasingvastuita koskeva sääntely tulevien EPSAS-standardien ja olemassa olevan sääntelyn välillä. Tutkimuksen tarkoituksena on siis vertailla olemassa olevia normistoja ja tulkita niiden eroavaisuuksia sekä vaikutuksia käytännön kirjanpitoon. Tutkimuksessa käytetään oikeusvertailevaa, sekä lainopillista tutkimusmenetelmää. Tavoitteena on löytää eroja ja normiristiriitoja vertailtavien säädösten väliltä. Kyseessä ei kuitenkaan ole oikeustieteellinen tutkielma. Aineistona on käytetty tutkielman kannalta relevantteja säädöksiä, sekä muuta tulkintaa tukevaa materiaalia. Vertailu tutkielmassa on tehty kunnan hyvän kirjanpitotavan, Suomen kirjanpitolain, IPSAS 13 -standardin, IFRS 16 -standardin, sekä valmisteilla olevan EPSAS-standardin välillä. Vertailua varten EPSAS-standardin sisällöstä on tehty tulkintaa käymällä läpi laajasti standardin valmisteluaineistoa. Standardin valmisteluaineiston mukaan valmisteilla olevan EPSAS-standardin pohjana voitaisiin käyttää vuokrasopimuksia koskevia IPSAS 13 ja IFRS 16 -standardeja. Näin ollen vuokralle ottajan kaikki leasingjärjestelyt, sekä vuokralle antajan rahoitusleasingjärjestelyt tultaisiin tulevaisuudessa kirjaamaan taseeseen omaisuudeksi ja vastuiksi eli kuten leasingjärjestelyillä hankittu hyödyke olisi ostettu tai myyty. Vuokralle antajan käyttöleasingin kirjaamiseen ei tutkielman perusteella ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. EPSAS-standardit ovat kuitenkin vielä valmisteluvaiheessa, joten tutkielmassa tehdään vain päätelmiä, sekä tulkintaa valmisteilla olevien standardien sisällöstä. Standardien valmisteluun, käyttöönottoon ja sisältöön liittyy vielä useita epävarmuuksia. Tutkielmassa vertaillut säädökset ja standardit, sekä niiden mukaiset kirjaustavat eroavat toisistaan. Kunnan hyvä kirjanpitotapa ei salli leasingjärjestelyiden kirjaamista taseeseen lainkaan, kun taas IPSAS- ja IFRS-standardien mukaan rahoitusleasing on kirjattava kuten hyödyke olisi ostettu tai myyty. IFRS-standardin mukaisen kirjaustavan mukaan myös vuokralle ottajan käyttöleasingin kirjataan taseeseen omaisuudeksi ja vastuiksi. Tutkielmassa käytetyt standardit ja säännökset ovat jakautuneet muistuttamaan tasekeskeisempää kirjanpitomallia sekä enemmän tuloslaskelmaa korostavaan mallia. Jos EPSAS-standardit tulisivat käyttöön tutkielman tulkinnan mukaisessa muodossa, toisi se muutoksia niin käytännön kirjanpitoon, kuin kirjanpidon teoreettisiin lähtökohtiin. Suomalaisen kirjanpitotavan voidaan katsoa noudattavan enemmän tuloslaskelmaa korostavaa mallia, kun taas kansainväliset IPSAS- ja IFRS-standardit ovat enemmän tasekeskeisiä. Myöskin valmisteilla olevat EPSAS-standardit näyttäisivät tutkielman perusteella noudattavan kansainvälisten standardien tasekeskeisempää mallia

Kuntien tilinpäätösraportointi standardisointipaineessa : Vuokravastuut kunnan vakavaraisuuden riskitekijänä

Uusi julkisjohtaminen (New Public Management) on ohjannut julkista sektoria kohti uudistuksia viime vuosituhannen lopulta lähtien. Yritysmaailmasta tuotujen toimintatapojen on haluttu tehostavan byrokraattiseksi ja tehottomaksi koetun julkisen sektorin toimintaa. Kuntien tilinpäätösraportointi on toistaiseksi välttynyt kansainvälisiltä vaikutteilta. Viimeaikainen kehityssuunta on kuitenkin tuomassa kansainvälisen sääntelyn myös osaksi julkisen sektorin talousraportointia. Euroopan unionin talousalueen julkisten talouksien tilinpäätösraportointia halutaan harmonisoida yhteisillä tilinpäätösstandardeilla. European Public Sector Accounting Standards -standardit ovat suoriteperusteiset julkiselle sektorille suunnatut tilinpäätösstandardit. Tutkielma tarkastelee EPSAS-standardien vaikutusta vuokravastuiden tilinpäätösraportointiin suomalaisten kuntien vakavaraisuuden näkökulmasta. EPSAS-standardit tulevat noudattelemaan jo olemassa olevia kansainvälisiä tilinpäätössäännöstöjä. Kansainväliset tilinpäätösstandardit perustuvat puiteasetuksille, joiden tarkoituksena on ohjata yksittäisten standardien sisältöä. Puiteasetuksen taustalla vaikuttavat erilaiset teoreettiset suuntaukset. Perinteisesti suomalaisten kuntien kirjanpito ja tilinpäätösraportointi on perustunut dynaamisempaan malliin, jossa korotuvat tilivelvollisuuden ja luotettavuuden periaatteet. Kansainvälinen sääntely edustaa tasekeskeisempää näkökulmaa, jossa tilinpäätössääntelyn tavoitteena on päätöksenteon tukeminen. Merkityksellisyyden käsite korostuu, sillä tavoitteen täyttäminen vaatii ajantasaista ja merkityksellistä tietoa. Harmonisointihankkeen seurauksena vuokravastuiden tilinpäätösraportoinnissa tullaan siirtymään käyttöoikeusomaisuusmalliin, joka tarkoittaa sitä, että vuokrausjärjestelyin hankitut omaisuuserät sekä niistä aiheutuvat vastuut tullaan tulevaisuudessa kirjaamaan kunnan taseeseen. Tutkielma tarkastelee tilinpäätöksissä tapahtuvia muutoksia omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaantuneisuuden ja lainakanta euroa/asukas -tunnuslukujen avulla. Tunnusluvut lasketaan sekä kunnan hyvän kirjanpitotavan että EPSAS-standardiluonnoksen mukaan. Eroavaisuuksien tilastollista merkitsevyyttä testataan Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä. Vuokravastuiden tilinpäätösraportoinnin muutos vaikuttaa tilinpäätöksen antamaan kuvaan kunnan vakavaraisuudesta. Tutkielman tulokset paljastavat myös suomalaisten kuntien vakavaraisuuden heikon tilanteen. Vakavaraisuuden tunnusluvuilla mitattaessa tunnuslukujen arvo voidaan määritellä huolestuttavaksi tai heikoksi merkittävässä osassa kuntia sekä ennen että jälkeen standardiluonnoksen mukaisten oikaisujen. Kaikissa tutkielmaan valituissa tunnusluvuissa voidaan nähdä heikentymistä EPSAS-standardiluonnoksen mukaisten oikaisujen seurauksena. Tunnusluvuissa nähtiin kuitenkin keskimääräistä enemmän heikentymistä kunnissa, joissa tunnusluvun arvo oli jo keskimääräistä heikompi. EPSAS-standardien mukainen vuokravastuiden tilinpäätösraportointi näyttäisi antavan todenmukaisemman kuvan kuntien vakavaraisuudesta. Harmonisoinnin todellinen vaikutus tilinpäätösraportointiin voidaan kuitenkin nähdä pelkkiä kirjauskäytäntöjä laajempana muutoksena. Kuntien tilinpäätösraportointi näyttäisi harmonisointihankkeen seurauksena olevan siirtymässä dynaamisesta lähestymistavasta staattisempaan lähestymistapaan. Julkisella sektorilla tilinpäätösraportoinnin ensisijaisena tavoitteena on tilivelvollisuuden toteutumisen valvonta, joka vaatii tilinpäätösraportoinnilta ensisijaisesti luotettavuutta. Erilaisille arvioille perustuvat arvostusmenetelmät, jotka ovat staattisille suuntauksille tyypillisiä, heikentävät tilinpäätöksen luotettavuutta sillä ne lisäävät arviointivirheen ja puolueellisuuden riskiä. Dynaaminen lähestymistapa vastaa paremmin julkisen sektorin tarpeisiin kuin staattinen tasekeskeisempi lähestymistapa. Vuokravastuut on huomioitu vuonna 2019 voimaan tulleissa kriisikuntakriteereissä. Vuokravastuiden vaikutus huomioidaan ja on mahdollista huomioida kunnan talouden arvioinnissa riippumatta siitä, raportoidaanko niistä kunnan tilinpäätöksen liitetiedoissa vai taseessa. EPSAS-standardien tuomilla muutoksilla ei näin ollen ole olennaista vaikutusta kunnan vakavaraisuuden arviointiin

COVID-19 Accelerating Academic Teachers' Digital Competence in Distance Teaching

This study examines, using a cross-sectional approach, the digital competence of academic teachers at a time when teaching shifted to digital distance learning at the start of the COVID-19 pandemic. Teachers from different academic fields at a large multidisciplinary Finnish university (N = 265) responded to a questionnaire about the purposes for which they use digital tools in teaching, how they evaluated their competence at distance teaching during the lockdown of March-May 2020 and their beliefs about distance teaching. The respondents used digital tools in teaching mostly for delivering information. According to their evaluations, their competence in distance teaching increased during the early stages of COVID-19 pandemic in 2020, but their beliefs about distance teaching did not relate to the feelings of competence. Respondents with no experience in distance teaching before the lockdown evaluated their competence as having increased more than did respondents with previous experience. The implications of the findings for understanding competence development are then discussed.Peer reviewe

The first report of autochthonous non-vector-borne transmission of canine leishmaniosis in the Nordic countries

Abstract Background Leishmania spp. are zoonotic protozoans that infect humans and other mammals such as dogs. The most significant causative species in dogs is L. infantum. In dogs, leishmaniosis is a potentially progressive, chronic disease with varying clinical outcomes. Autochthonous cases of canine leishmaniosis have not previously been reported in the Nordic countries. Results In this report we describe the first diagnosed autochthonous cases of canine leishmaniosis in Finland, in which transmission via a suitable arthropod vector was absent. Two Finnish boxers that had never been in endemic areas of Leishmania spp., had never received blood transfusions, nor were infested by ectoparasites were diagnosed with leishmaniosis. Another dog was found with elevated Leishmania antibodies. A fourth boxer dog that had been in Spain was considered to be the source of these infections. Transmission occurred through biting wounds and semen, however, transplacental infection in one of the dogs could not be ruled out. Two of the infected dogs developed a serious disease and were euthanized and sent for necropsy. The first one suffered from membranoproliferative glomerulonephritis and the second one had a chronic systemic disease. Leishmania sp. was detected from tissues by PCR and/or IHC in both dogs. The third infected dog was serologically positive for Leishmania sp. but remained free of clinical signs. Conclusions This case report shows that imported Leishmania-infected dogs may pose a risk for domestic dogs, even without suitable local arthropod vectors

Kuntien tilintarkastuksen laatu ja toimivuus : Nykytila ja kehittämistarpeet

Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, miten hyvin kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastus täyttää sille laissa asetetut tavoitteet hallinnon ja talouden laillisuuden varmentajana. Tutkimusraportissa esitetään useita toimenpide-ehdotuksia ja lainsäädännön kehittämisehdotuksia. Kunnallisen tilintarkastuspalvelun tilaajat ovat asiakkaan roolissa saamaansa palveluun valtaosin tyytyväisiä. Kuntien ja kuntayhtymien hankintaosaamisessa esiintyy kuitenkin puutteita. Lisäksi kunnallisen tilintarkastuksen laadussa on PRH:n toimeksiantokohtaisissa laaduntarkastuksissa havaittu suhteellisen runsaasti puutteita. Tilintarkastusmarkkinoilla kuntatilintarkastusta tarjoavien yhteisöjen supistuminen on myös huolestuttavaa. Yksi ongelma kilpailutuksessa on tarjouspyyntöjen valintakriteeristön hintapainotus ja tarkastuspäivien lukumäärän kiinnittäminen etukäteen. Tilintarkastuksen kilpailutus näyttää johtaneen alhaisiin tarkastushintoihin ja siihen liittyen sellaiseen tarkastuspäivien määrään, joka on riski julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan toteutumiselle. Em. ongelmiin liittyy kyselyissä ja haastatteluissa ilmi tullut toive julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan nykyistä selkeämmästä määrittelystä. Toiveita esitettiin myös tilintarkastusvalvonnalle vuorovaikutuksen ja kehittävän otteen lisäämisestä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Understanding the Process of Rebranding and Ensuring that it Brings Value to the Company: Case Company Kreivitalo Oy

Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä brändin luomiseen ja uudistukseen sekä tutkia työn toimeksiantajan, Kreivitalon, brändiuudistuksen onnistumista ja varmistaa sen tuoma lisäarvo yritykselle. Tarkoituksena oli selvittää, miten Kreivitalon tärkeä sidosryhmä suhtautuu uudistukseen ja havaita kehityskohteita, joiden avulla voitaisiin varmistaa uuden brändin onnistunut integraatio toimeksiantajan kohderyhmille. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu brändin luomisen, uudistamisen ja arvonmuodostuksen perusteista sekä niiden hyötyjen maksimointi sosiaalisen median kautta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla toimeksiantajan sidosryhmän jäseniä ja tutkimalla, miten brändiuudistus on otettu vastaan heidän joukossaan. Lisäksi uudistuksen tekijäyrityksen avainhenkilöitä haastateltiin, jotta saatiin kattava kuva toimeksiantajan brändin uudistamisen vaiheista sekä yhteistyön tulevaisuuden suunnitelmista. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että Kreivitalon brändiuudistus herättää sidosryhmissä vain positiivisia mielikuvia. Brändi identiteetin ja mielikuvien välillä havait-tiin selkeä yhtenäisyys ja Kreivitalon asiantunteva asiakaspalvelu ja laadukkaat, ainutlaatuiset tuotteet tuovat yritykselle kaivattua lisäarvoa. Tulosten perusteella brändiuudistusta olisi pitänyt kuitenkin kommunikoida aktiivisemmin sidosryhmille. Lisäksi yksikään sidosryhmän edustaja ei ollut tutustunut Kreivitaloon sosiaalisen median kautta mikä on ristiriidassa tavoitteiden kanssa sekä vaikeuttaa asiakaskunnan laajentamista ja tunnettavuuden saavuttamista muissa Pohjanmaan maakunnissa.The purpose of this study was to assist Kreivitalo Oy to gain better understanding of their rebranding process and ensure that rebranding creates value for the company in the future. The focus was on examining how the rebranding has been received among stakeholders and identifying improvement areas that would ensure successful integration of the new brand among the case company’s target groups. The theoretical framework of the research consists of the fundamentals of branding, rebranding and value creation as well as maximizing their benefits through social media. The study was carried out as a qualitative research by organizing semi-struc-tured interviews with stakeholders and examining how the rebranding was perceived by them. Additionally, the key members of the rebranding process at Seger Marketing were interviewed to gain more detailed information of the rebranding process as well as discuss future objectives regarding the collaboration. According to the research results Kreivitalo’s brand stimulated only positive images in the minds of stakeholders. Clear congruence between the brand identity and image were identified. Customer service and unique, high-qualitative products were identified as company’s value drivers. However, the results show that rebranding should have been communicated more actively to the target groups. In addition, none of the stakeholders became acquainted with Kreivitalo through social media which creates contradiction regarding the importance of their social media presence and challenges remain when the aim is to expand customer base and gain awareness in other regions of Ostrobothnia

Työharjoittelun perehdyttämisen tehostaminen : Mikkelin Dressmann-myymälässä

Opinnäytetyö käsitteli perehdyttämisen tehostamista Mikkelin Dressmann-myymälässä. Työssä syven-nyttiin perehdyttämisen lisäksi työssäoppimiseen, harjoittelun osapuolten rooleihin ja tehtäviin, tavoittei-siin sekä motivointiin ja sitouttamiseen. Työn tavoitteena oli selvittää työharjoittelun nykytilaa ja etsi syitä siihen, miksi perehdytys ei ole täysin toimivaa ja miten sitä voidaan entisestään parantaa. Tutkimustulos-ten avulla pyrittiin löytämään tehostamiskeinoja perehdytykseen ja opiskelijoiden motivointiin. Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin teoksia ja oppaita, jotka käsittelivät työssäoppimista, pereh-dyttämistä ja motivointia. Teoriaosuus perustui lyhytaikaisia työsuhteita käsitteleviin tietolähteisiin. Tut-kimusmenetelmät olivat kvalitatiivisia ja koostuivat Dressmann-myymälän myymäläpäällikön Terhi Sep-päsen ja Etelä-Savon Ammattiopiston opettajan Jukka Ylösen haastatteluista sekä Ammattiopiston mer-konomiopiskelijoille teetetyn opiskelijakyselyn tuloksista. Tutkimus osoitti oppilaitoksen työelämäyhteyksissä puutteita. Opiskelijoiden oma-aloitteisuuden ja moti-vaation puuttuminen osoittautuivat tutkimuksen aikana merkittäviksi ongelmiksi harjoittelun kannalta. Opiskelijakysely toi esille muutamia parannustoiveita koskien muun muassa ennakko-ohjeistamista ja työssäoppimisjakson palkattomuutta. Työtä lähdettiin alun perin tekemään myymälän näkökulmasta. Vaikka suurin hyöty tutkimuksesta on ollut myymälälle, on tuloksista todellista hyötyä myös oppilaitokselle. Tutkimus on selventänyt harjoitte-lun osapuolille toistensa tavoitteet ja tuonut esille kehitysideoita, jotka toivon mukaan tullaan hyödyntä-mään tulevilla harjoittelujaksoilla.The bachelor’s thesis dealt with the Improvement of orientation in Mikkeli’s Dressmann store. In addition study concentrated on the on-the-job learning, different parties’ roles and tasks, the objectives of the prac-tical training, motivation and commitment. The objective of the thesis was to describe the present state and to find out why the orientation of the practical training did not function well and how it could be improved further. The study aimed at finding meanings to improve orientation and students’ motivation. Works and guides who processed learning at place of work, initiating and motivation were used as the framework included publications and guides dealing with on-the-job learning, orientation and motivation. The research methods were qualitative and consisted of interviews with the Dressmann store manager Mrs. Terhi Seppänen and of a teacher in South Savo Vocational College Mr. Jukka Ylönen, as well as from the results of the student enquiry that has been made to the business school graduate students of Vocational College. The study showed shortcomings in combining studies to working life. Lack of students’ initiative and motivation appealed as significant problems in practical training. Student questionnaire brought up some suggestions improvement regarding among others things pre-directing and being without salary during on-the-job learning period. Initially the study was started out from the store’s point of view. Even though the store benefited from the study the most, the Vocational College also received true advantage of the results. The study has clarified to both parties the goals of each other and brought up some developing ideas, which hopefully will be utilized during the future practice training periods